Kisakausi rullaa loppusuoraa
Moro! Kisakausi rullaa loppusuoraa ja aika laittaa kroppaa likoon sen, minkä vielä irti saa. Reilun viikon aikana on edessä vielä kuusi kisaa, ja odotan innolla tulevaa settiä. Voin tällä erää sanoa, että ei juurikaan ole hajua, miten suksi lähtee kulkemaan. Voi kulkea yllättävän hyvin tai vaihtoehtoisesti yllättävän huonosti. Syy epävarmuuten on alkuviikon ujo flunssanpoikanen.
SM-kisat oli vajaa pari viikkoa sitten ja niitä en sen kummemmin spekuloinut julkisesti missään. En ajatellut nytkään niihin sen vahvemmin pureutua, mutta lyhyesti sanottuna ne oli itsellä mollivoittoiset. En kuitenkaan niitä enää harmittele ja ainoastaan sprinttiä voisin jossitella välineiden rikkoutumisen takia, mutta se ei kuitenkaan lopputuloksia mihinkään muuta. Kevättä kohti kuitenkin mennään vahvasti, ja en minä sen ujosti epäonnisen viikonlopun takia mieltäni pitemmäksi aikaa pahoittanut.
Nyt hengailen pikavisiitillä Raahessa ja kohta suuntaan kohti Alatornion kisoja. Meneillään on melkoinen road trip (Jyväskylä-Raahe-Alatornio-Pello-Ylläs-Ylitornio-Vuokatti-Ruka-Levi-Jyväskylä) ja hienoa tulee olemaan. Käyn nyt Länsi-Lapissa kiertämässä neljästä kisasta muodostuvan Lapin Kulta-cupin. Viikon kuluttua on edessä Suomen Cupin finaalit ja hieno hiihtotapahtuma on varmasti tulossa. Vaikka kevät on jo pitkällä niin silti mieli tekee hiihtää kilpaa ja Suomen cupin tyyppiset kovatasoiset kisat motivoi entistä paremmin.
Rukan Suomen cupin jälkeen on kausi virallisten kilpailujen osalta ohi ja sen jälkeen lähdemme Rinttereiden kanssa viikoksi Leville. Siellä otamme vielä osaa LeviLoppet tapahtumaan, jossa hiihdämme lauantaina sprinttiviestissä.Sprinttiviestijoukkueet ovat kolmihenkisiä ja ne koostuu kittiläläisestä juniorihiihtäjästä, yrityksen edustajasta ja yhdestä huippuhiihtäjästä. Otin osaa myös viime vuonna kyseiseen tapahtumaan ja meininki oli tosi hyvä. Hauskaa tulee varmasti olemaan myös tänä vuonna.
-Lasse
p.s. Eilen oli kisat Alatorniossa. Olosuhteet huomioon ottaen meno oli 6 kilsaan asti ihan hyvää mut sitten tuli selän kans vähän ongelmia ja jalat ei toiminu oikeen sen jälkeen. Kisan voitti nimivahva KAREL TAMMJÄRV ja otin siltä pataan reilu puoliminuuttia. Loopusijoitus oli itellä 5. Kohta taas trikoot niskaan ja kohti Pellon kisoja…
7.4.2012, 1 kommentti
SM-hiihdot Imatra
Kauden toiset SM-hiihdot on edessä tänä viikonloppuna. Matkoina itselle mieluisat sprintti, viesti ja 50 km väliaikalähdöllä. Odotan tulevaa settiä innolla ja suurella mielenkiinnolla. Tässä vähän spekulointia kisoista kisakohtaisesti.
Sprintti:
Minun silmissäni tulossa kaikkien aikojen laajatasoisin SM-sprintti. Laskelmieni mukaan mitaleille pystyy hiihtään noin 10 hiihtäjää, joten kilpailu tulee olemaan tosi kovaa. Rata on aika sähäkkä ja paljon mutkia sekä teräviä nousuja. Veikkaan et huomenna rytisee erävaiheissa. Hieno kisa tulossa. En malta oottaa!
Viesti:
Ollaan Oulun Hiihtoseuran kanssa olleet vuosi vuodelta lähempänä mitalia. Tänä vuonna on tavoite parantaa viime vuoden neljättä sijaa, joten mitali on se mistä lähetään taisteleen. Joukkueista suuri ennakkosuosikki on Vuokatti Ski Team, mutta sen jälkeen on tasaisempaa. Uskon vahvasti, että meillä on mahdollisuudet mitaliin. Itse hiihdän tutun aloitusosuuden mikä on mieluisa. Tavoite on rueta lyömään löylyä 5 kilometrin jälkeen siihen malliin, että saataisiin porukkaa hajalle. Viestijoukkueemme kokoonpano on hiihtojärjestyksessä minä, Jarmo Rissanen, Jonne Seppänen ja Heikki Palosaari.
50 km:
Kuninkuusmatka väliaikalähdöllä ja tulossa massiivinen kisa. On aina suuri kysymysmerkki millä tavoin kyseinen matka kulkee, sillä itellä niitä tulee hiihdettyä kerran vuodessa. Viime viikkojen treenit antavat kuitenkin positiivisiä signaaleja kisaan liittyen, joten lähden matkaan kovin tavoittein. 50 kilometriä väliaikalähdöllä on todella raaka matka. Koko ajan pitää liikkua “veitsenterällä” ja oman suorituskyvyn äärirajoilla. Se on parhaimmillaankin aika tylyä ja yksinäistä hommaa, mutta kuitenkin siinä on jotain todella kiehtovaa. Viimeksi kyseinen matka perinteisellä tyylillä hiihdettiin kaksi vuotta sitten ja mulla on sieltä hopea puolustettavana, joten höökillä lähden tähän kisaan tappeleen kärkisijoituksista.
Oman lisämausteensa kisaviikonloppuun tuo haasteelliset keliolosuhteet. Perjantaina pitäisi olla vesikeli, lauantaina pikkupakkanen ja sunnuntaina 0-keli sateella höystettynä. Menestyäkseen suksien tulee toimia loistavasti ja itse olen luottavainen sen suhteen. Takanani on Rex-huoltotiimin kokonaisvaltainen palvelu yhdistettynä toimiviin voiteisiin, joten luottamus huoltoon on 100%. Legendaarinen lausahduskin kuuluu et “Rex is best”.
Näillä ajatuksilla mennään kohti viikonlopun rankkaa urakkaa. Olen taktiikkani luonut tarkasti jokaiselle matkalle ja uskon olevani siinä kunnossa et pystyn niitä noudattamaan. Jos ja kun pystyn niin uskon hyvään menestykseen viikonlopun kisoissa . Kisat televisioidaan Ylen toimesta, joten pystyt seuraan livenä miten mulla suksi liikkuu.
-Lasse “Lars” Paakkonen-
22.3.2012, Ei kommentteja
Meininkiä cupeista!
Nyt on maailmancup ja kansainvälinen kausi osaltani paketissa. Viime viikonloppuna oli Lahden maailmancup ja keskiviikkona kisattiin Norjan Drammenissa. Molemmissa paikoissa oli matkana perinteisen sprintti. Kisat olivat itselle todella tärkeitä kesysti menneen kauden takia. Oli tärkeää saada osoitettua itselle, että pystyisin kansainväliseen vauhtiin. Treenit ennen kisoja antoi odottaa vahvaa virettä, mutta olo on ollut myös aikaisemmassa vaiheessa kautta välillä vahva, mutta tulokset kisoissa ei ole osoittanut ihan harjoitusten mukaista tasoa.
Sijoitukseni Lahden maailmancupissa oli lopulta 17. ja Drammenissa 24. eli molemmissa kisoissa sijoituin pisteille. Tulokset ovat ihan kohtalaisia, mutta erityisesti Lahden kisa jäi hieman harmittaan. Vire oli tosi hyvä ja sijoitus aika-ajossa sijalle 5. Erähiihdossa oli muutamia muuttujia, jotka hieman vaikeutti etenemistä ja jatkoon pääsyä. Olin erässäni lopulta neljäs ja mieli oli aluksi pettynyt. Jälkeenpäin kun olen analysoinut kisaa täytyy olla tyytyväinen siihen, että fyysinen suorituskyky oli tosi hyvällä tasolla ja tiedän itse taas pystyväni vahvaan kansainväliseen vauhtiin.
Drammenin kisa oli lähtökohtaisesti hieman erilainen kuin Lahdessa. Kyseessä oli kaupunkisprintti ja oman mausteen kisaan toi rankka räntä/vesisade. Fyysinen vire tuntui kisapäivänä hyvältä, mutten kuitenkaan saanut itsestäni irti sillä tavalla kuin olisin halunnut. Käteen jäi 24. sija ja vähän vaisu meininki. Positiviista oli kuitenkin se, että pystyin hieman kesymmälläkin suorituksella pääsemään maailmancupin pisteille.
Nyt on aika keskittyä kevään koitoksiin ja niistä tärkeimmät tulee olemaan SM-hiihdot Imatralla. Siellä matkoina on sprintti, viesti ja 50 kilometriä. Matkat ovat hyviä itselle ja tavoittelen jokaiselta matkalta mitalia. Kuulostaa varmaan jonkun korvaan epärealistiselta, mutta tietäen faktat ja tilanteen niin näen sen realistisena tavoitteena. Tavoitteeseen päästäkseni on valmistautumisen kuitenkin onnistuttava todella hyvin. Yksi kisaan valmistava tärkeä elementti tulee olemaan lauantaina Oulussa hiihdettävä Tervahiihto. Matkana siellä on 65 kilometriä ja haen kisalta ennen kaikkea hyvää valmistavaa harjoitusta SM-hiihtoihin.
-Lasse-
9.3.2012, Ei kommentteja
Ylen Hiihtäjät – blogi
Noin kaksi kuukautta olisi tätä kautta vielä jäljellä. Aika etenee uskomattoman nopeasti. Harjoittelukauden alkaessa tuntuu, että kuukaudet matelee ja kisakauteen on ikuisuus. Nyt kun on kisakausi päällä juoksee tahtia, jossa itsellä on tiukkaa pysyä mukana.
Olen viime aikoina sairastellut flunssaa mikä on hieman haitannut valmistautumista kevään koitoksiin. Onni kuitenkin onnettomuudessa, sillä Suomessa on ollut viime viikot kova pakkasjakso, joten täysipainosta harjoittelua ei kuitenkaan olisi pystynyt tekemään. Tällä hetkellä tilanne on tasapainossa ja olo täysin terve.
Monesti tiedonnälkäiset ihmiset kysyvät minkälainen on sprinttikisapäivä kokonaisuudessaan. Lähtökohtaisesti kaikki urheilijat suorittaa perustoimenpiteet, mutta pieniä eroavaisuuksia käytännön toimissa urheilijoiden välillä tietenkin on. Itselläni aamu alkaa 3,5 tuntia ennen sprinttilähtöä noin varttitunnin aamulenkillä, josta meno jatkuu suoraan aamupalalle. Kisapaikalle suuntaan noin 1,5h ennen starttia ja siitä alkaa suksien testaus. Edeltävänä päivänä olen valinnut noin viiden parin testistä 2-3 parasta paria kisa-aamun testiin. Kun kisaan on löytynyt “ykköspyssy” alkaa rauhallinen verryttely, jonka jälkeen on aika tehdä “aukaisut”. Normaalisti aukaisuissani hiihdän 5-10 minuuttia vauhtikestävyys-alueella ja pienen palautuksen jälkeen vauhdikkaampi veto, jossa tarkoitus hieman rapata hengityselimistöä hereillä. Vedon loppuessa aikaa lähtöön on noin 20 minuuttia ja tämän ajan käytän lämmön ylläpitämiseen. Aika-ajon jälkeen teen nopeasti verryttelyn kestoltaan 15-20 minuuttia. Aika-ajon ja 1. erän välissä on aina enemmän aikaa, joten siinä ehtii hetkeksi nostaa jalat ylös ja ottaa hieman “helppoa”. Ennen ensimmäistä erää teen rauhallista verryttelyä hiihtäen ja lyhyen vauhtikestävyysvedon, jotta kroppa olisi taas hereillä tauon jälkeen. Alkuerän jälkeen erien välissä ei ole enää aikaa tehdä muuta kuin verrytellä rauhallisilla vauhdeilla ja pitää lämpöä yllä. Finaalin jälkeen on edessä loppuverryttely noin 25-30 minuuuttia ja illalla käydään vielä lyhyt juoksulenkki.
Kokonaisuudessaan sprinttikisapäivään tulee fyysistä suorittamista monta tuntia, jos on vetänyt kisan “päätyyn” eli finaaliin saakka. Voihan se olla, että kisa päättyy jo aika-ajoon ja silloin edetään hengellä kolme minuuuttia ja kotia, mutta yllä toimenpiteistä lyhyt kuvaus kun vedetään päätyyn saakka. Oman twistinsä kisapäiviin tuo lisäravinteiden nauttiminen kisapäivän aikana, mutta ei riitä tähän blogiin tilaa sen läpi käymiseen, mutta ehkä ensi kerralla, jos lukijoita kiinnoistaa.
Nyt alan pakkaamaan, sillä lähden tänään Skandinavia-cupiin Viroon. Matkoina on perinteisen sprintti ja 15 kilometriä samalla tyylillä. Musiikin pauhatessa kaiuttimista alan lyömään kamoja kasssiin ja suuntaan naamani kohti Albua..
-Lasse Paakkonen
10.2.2012, 2 kommenttia
Vaihdelaatikon virittelyä
Istun kotona vaikkei tämä ollut suunnitelmissa. Ulkona sataa vettä ja lunta on vaan vähän, pimeys on läsnä vankasti vuorokauden ympäri. Alunperin suunnitelmissa oli leireillä Keski-Euroopassa ennen Roglan maailmancupia, mutta suksi ei liikkunut viime viikonloppuna toivotulla tavalla Davosissa. Palasin siis kotiin Roglan maailmancupin sijaan, kun ei tullut lippua kisoihin.
Viime kirjoitukseni jälkeen olen hiihtänyt kolmena viikonloppuna maailmancupia. Kaksi edellistä ei ole mennyt toivotulla tavalla ja tunne on ollut, että vauhdintuotosta puuttuu yksi vaihde. Tulokset eivät ole olleet katastrofeja, muttei ne mieltä ole saaneet kirkkaaksi vaikka miten päin tuloslistaa kääntelee. Onneksi Rukalla sain kuitenkin itseä tyydyttävän tuloksen (14.) sprintissä eli maailmancupin pistetili on sentään auki.
Vaikka tulostaso on ollut vielä odotettua hieman heikompi on tilanteessani myös positiivisia piirteitä. Terveydentilani on nimittäin tällä hetkellä kohtalaisen hyvä. Terveyttä osaa arvostaa vaikean ja rikkonaisen viime talven jälkeen. Kun huipulle pyrkii niin terveys on kaiken perustana. Sairaana on turha rypistellä tai ainahan rypistellä voi, mutta eihän se lintukaan hyvin lennä siipirikkoisena. Terveys onkin asian mihin tavoitteelliset urheilijat kiinnittävät erityisen tarkasti huomiota.
Seuraavaan tärkeään kisaan on reilusti aikaa. Nyt on siis aikaa tehdä hyvä harjoitusjakso ja viritellä vaihdelaatikko kohdilleen. Tunne on kuitenkin tekemisessä sellainen, että vauhdin löytyminen ei ole kaukana. Kausi on kuitenkin vasta nuori ja paljon ehtii vielä tapahtua ennen kuin keväällä hanget sulaa. Uskon vahvasti sihen, että pystyn tekemään jo tammikuussa kovia kansainvälisiä tuloksia.
Joulu pukkaa jo vahvasti päälle ja on aina mukava rauhoittua Joulun viettoon. Toivottavasti ehtisi siihen mennessä sataa reilusti lunta, jotta kunnon joulufiilis syttyisi. Joulussa nautin erityisesti syömisestä ja silloin annan itselleni luvan herkutella isolla kädellä. Harjoittelusta ei kuitenkaan pysty pitämään taukoa edes jouluna, mutta pystyypähän sitten herkuttelemaan isommilla annoksilla ja paremmalla omatunnolla. Tällaista joulun viettoa suosittelenkin kaikille!
-Lasse-
16.12.2011, Ei kommentteja
